Opetushallituksen selvitys muodostaa tilannekuvaa siitä, millaista elinikäistä ohjausta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa toteutetaan ja miten ohjausta tulisi kehittää vapaassa sivistystyössä. Kysely kohdistettiin kaikkiin vapaan sivistystyön oppilaitoksiin: kansalaisopistoihin, kansanopistoihin, kesäyliopistoihin, liikunnan koulutuskeskuksiin ja opintokeskuksiin. Selvityksen Opetushallitukselle on tuottanut Owal Group Oy.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ohjausta tarjotaan laajasti eri kohderyhmille. Yleisimmin ohjauksen kohderyhminä ovat työelämässä olevat, maahanmuuttajat, työttömät ja eläkeläiset, mutta kohderyhmissä on vaihtelua oppilaitosmuodoittain. Ohjauksen muodoista yleisimpiä ovat integroitu ohjaus opetuksen yhteydessä, yksilöohjaus sekä ryhmäohjaus. Keskeisinä kehittämisteemoina vastauksissa nousivat esiin henkilöstön ohjausosaamisen vahvistaminen, digitaalisen ja monikanavaisen ohjauksen kehittäminen, jatkopolkujen ja työllistymisen tukeminen sekä verkostoyhteistyön tiivistäminen.
Työryhmän johtopäätöksiä ovat:
- Ohjauksen koettu merkitys ja annetun elinikäisen ohjauksen määritelmän osuvuus ovat vahvasti yhteydessä sekä toisiinsa että ohjauksen systemaattisuuteen.
- Vapaa sivistystyö ei näyttäydy ohjauksen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena, vaan kentällä on merkittäviä eroja ohjauksen tarpeissa, toteutustavoissa ja resursoinnissa.
- Opiskelijoiden osaamispolkujen, tavoitteiden ja osallistumisen syiden moninaisuus osoittaa, ettei yhdenmukaisen ohjausmallin mekaaninen soveltaminen koko vapaan sivistystyön kentälle ole tarkoituksenmukaista.
- Ohjaustoiminnan kehittämisen ja systematisoinnin keskeisiksi reunaehdoiksi nousevat rakenteelliset resurssi- ja osaamiskysymykset.
- Keskeinen kehittämissuunta on ohjauksen näkyväksi tekeminen oppilaitosten omissa strategioissa, toimintasuunnitelmissa, pedagogisissa linjauksissa ja käytännön toimintatavoissa.
- Valtakunnallisella tasolla ohjausta voidaan edistää ennen kaikkea tukemalla oppilaitosten omaa määrittely- ja kehittämistyötä sekä kokoamalla ja jakamalla tietoa erilaisista toimintatavoista.
- Ohjauksen vaikuttavuuden arvioinnissa lähtökohtana tulisi olla toiminnan tavoitteiden toteutuminen.
- Valtakunnallista tiedonkeruuta voidaan kehittää ohjauksen tueksi, mutta sen tulisi olla luonteeltaan mahdollistavaa.