Tiedote, julkaisuvapaa 4.11. klo 6.50.
Valtiovarainministeriön esittämät leikkaukset vapaan sivistystyön rahoitukseen ovat räikeässä ristiriidassa Suomen tavoitteiden kanssa vahvistaa koulutus- ja osaamistasoa sekä edistää jatkuvaa oppimista työurien aikana. Leikkaukset osuisivat myös kesäyliopistojen toimintaan, mikä heikentäisi yhteiskunnan kykyä vastata ketterästi ja kustannustehokkaasti tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksina kesäyliopistot edistävät käytännössä juuri niitä tavoitteita, joita Suomessa on asetettu koulutus- ja osaamistason vahvistamiselle sekä jatkuvalle oppimiselle. Yli 60 paikkakunnalla järjestettävillä opinnoilla voi muun muassa kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista sekä suorittaa avoimia korkeakouluopintoja joustavasti työn ja muun elämän rinnalla.
Vapaan sivistystyön leikkaukset kaventaisivat polkuja korkeakouluopintoihin
Valtiovarainministeriön 26.10.2026 julkaisemassa meno- ja rakennekartoituksessa esitetään vapaan sivistystyön rahoituksen vähentämistä jopa 60 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin 30 prosenttia nykyisestä rahoituksesta. Lisäksi tarkastelussa ovat indeksikorotusten jäädyttäminen tai poistaminen sekä vaihtoehtoisesti koko vapaan sivistystyön valtionrahoituksen lakkauttaminen.
Vapaan sivistystyön valtionrahoitusta leikattiin vuonna 2024 yhteensä 20,5 miljoonalla eurolla, josta kesäyliopistojen rahoitukseen kohdistui 20 prosentin leikkaus. Tämän seurauksena valtion tuki kattaa enää noin neljänneksen kesäyliopistojen toiminnan menoista.
Aiemmat leikkaukset on kompensoitu kesäyliopistoissa toiminnan tehostamisella sekä osallistumismaksujen korotuksilla. Lisäkorotukset heikentäisivät avoimen korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja erityisesti pienten kuntien opiskelijoiden yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Aikuisopiskelijoiden tilannetta on hankaloittanut myös aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Suuri osa kesäyliopiston opiskelijoista opiskelee vahvistaakseen osaamistaan työelämässä, joten leikkaukset näkyisivät suoraan myös työelämätaitojen heikkenemisenä.
Kesäyliopistot ja vapaa sivistystyö ovat kustannustehokas investointi osaamiseen
Esitetyillä lisäleikkauksilla olisi kauaskantoiset seuraukset. Ne vaikeuttaisivat osaamisen päivittämistä, uusien valmiuksien hankkimista muuttuville työmarkkinoille sekä avoimien korkeakouluopintojen suorittamista joustavasti oman elämäntilanteen mukaan. Samalla leikkaukset supistaisivat oppilaitosverkostoa merkittävästi ja pakottaisivat osan kesäyliopistoista lopettamaan toimintansa, mikä vaikuttaa erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen koko maassa.
”On perusteltua turvata vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminta myös jatkossa. Ne vastaavat ketterästi ja kustannustehokkaasti aikuisten opiskelijoiden ja työelämän osaamistarpeisiin”, kertoo Suomen kesäyliopistojen pääsihteeri Tuija Österman.
Kesäyliopistot tarjoavat joustavia väyliä korkeakouluopintoihin, tukevat osaamisen päivittämistä ja vahvistavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia koko maassa. Vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuu vuosittain yli 900 000 suomalaista. Koulutus- ja osaamistason nostaminen edellyttää pitkäjänteistä, vakaata ja ennakoitavaa rahoitusta.
Suomen menestys on aina rakentunut osaamiselle, koulutukselle ja mahdollisuudelle oppia läpi elämän. Vapaan sivistystyön heikentäminen ei ole säästöä, vaan investointien vähentämistä niistä taidoista, joiden varaan tulevaisuuden Suomi ja hyvinvointi rakentuu. Aikana, jolloin työelämä muuttuu nopeasti ja väestö ikääntyy, tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia oppia uutta ja enemmän osaajia, emme vähemmän.
”Vapaa sivistystyö ei ole menoerä, jonka voi huoletta leikata pois tai siirtää kokonaan kansalaisten omalle talousvastuulle, vaan voimavara, joka vahvistaa sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan menestystä. Osaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen kannattaa panostaa”, painottaa Österman.
Suomen kesäyliopistot ry
Tuija Österman
pääsihteeri
tuija.osterman@kesayliopistot.fi
p. +358 50 3028 970
Tiedote ePressi-sivustolla, tiedotteen julkaisija Vapaa Sivistystyö ry.